Linjoilla ollaan taas!  Onhan taas vierähtänyt tovi siitä, kun viimeksi joulukuussa tänne kirjoittelin.

Toiseksi viimeinen Jollas-jakso oli ja meni.
Pääsimme kyseisellä jaksolla esittelemään laatimamme kehittämishankkeet. Oli hienoa huomata, kuinka todella laajoja ja hyviä töitä meidän porukka oli saanut aikaiseksi. Näitä töitä ei todellakaan kannattanut häpeillen esitellä!  Opiskeluryhmämme tuki todella toisiaan, ja kaikki olivat hengessä mukana, kun vuorotellen pääsimme esittelemään töitämme. Oli virkistävää kuulla myös toisten kehittämishankkeista, kun oli niin kauan pakertanut omansa kimpussa. Välillä tuntui, ettei metsää nähnyt puilta, ja oli vaikeaa työstää omaa kehittämishankettaan ja nähdä kokonaisuutta enää objektiivisesti.

Tuntui hyvältä lopulta päästää valmiista työstä irti. Palautimme myös kaiken muun tutkintomateriaalin, ja nyt odotellaan vielä täydennystarpeita. Täytyy myöntää, että materiaalien työstö kävi kyllä voimille, mutta ajatellen kokonaisuutta ja sitä, mitä se on antanut itselleni, voin ehdottomasti suositella rupeamaa toisillekin. Oppimista on tapahtunut paljon, ja uusia näkökulmia työntekoon on löytynyt.

Työrintamalla puolestaan mennään vauhdilla eteenpäin. Kauppa on käynyt alkuvuodesta todella hyvin. Kovat pakkaset ajoivat ihmiset maan alle, ja sitä kautta saatiin hivenen extramyyntiäkin. Nyt toivoisi pakkasten ja lumien katoavan kevään tieltä - aurinko lämmittääkin jo mukavasti.

Töissä pidimme yhdessä esimieheni kanssa työryhmälle henkilöstöpalaverin, jonka lopuksi toteutimme pienen tehtävän. Jaoimme henkilöstön pieniin ryhmiin ja annoimme tehtäväksi keskustella S-market Sokos Helsingin kehittämiskohteista. Keskeiseksi kehittämiskohteeksi koko työryhmässä nousi perehdyttäminen, joka koettiin selvästi puutteelliseksi. Tämä olikin erinomainen kehittämiskohde: on selvää, että jos ei saa kunnon opastusta työtehtäviinsä, on vaikeaa pitää siihen liittyviä osa-alueita tärkeinä ja työstämisen arvoisina. Palaverin jälkeen tartuimme toden teolla aiheeseen, ja nyt perehdyttämistunteja on lisätty tuntuvasti.

Tätä blogikirjoitusta työstäessä ovat tutkintomateriaalin korjausehdotuksetkin jo ehtineet saapua. Toisaalta vanhoihin tehtäviin on ollut hieman uuvuttavaa palata, toisaalta on mukava saada korjausehdotukset ja samalla huomata omat puutteensa. On myös palkitsevaa saattaa loppuun viimeiset tehtävät, sillä pianhan ei enää opiskeltavaa tältä istumalta ole enää jäljellä. On hienoa odottaa valmistumista, onhan se jo niin lähellä.

Opiskelujakso on ollut todella antoisa. Nyt pohdiskellessani sen sisältöjä, voin todella todeta, että se on antanut ja opettanut todella paljon. On ollut hienoa saada tutustua upeaan opiskeluporukkaan ja huomata, kuinka kaikki painiskelevat suunnilleen samankaltaisten haasteiden edessä, vaihtelevin sisällöin. Helppoa tämä ei ole ollut, varsinkin kun opiskelu on tapahtunut samanaikaisesti muun muassa oman asunnon vaihdon yhteydessä. Toisinaan on joutunut sadatellen etsimään oikeita papereita muuttolaatikoiden keskeltä. Hermot ovat olleet kireällä ei vain itsellä, mutta myös muualla perheessä. Kaikesta on kuitenkin selvitty kunnialla.

Tehtävälista sen kun pienenee, ja muuttolaatikoiden pinot madaltuvat. Oikeastaan voin ihan kunnialla todeta, että töitä on tehty, ja työllä on ollut hieno sisältö. Ehkä näin jälkeenpäin ajatellen, suuri kuorma tehtävää ja sen loppuun saattaminen on ollut vain positiivinen asia!

-Timo