Tunteilla on merkitystä
Kiitoksia mahdollisuudesta tulla luennoimaan Jollakseen yli vuoden tauon jälkeen Jollaksen juhlavuoden seminaariin. Tuli suorastaan nostalginen olo siellä PowerPointtien kanssa heiluessa. Kerroin seminaarin lopuksi, että tulin mielelläni puhumaan johtamisen aihepiiristä senkin takia, että olen viettänyt talvikuukaudet kirjoittamalla siihen liittyvää kirjaa. Ajatukseni on yrittää tuottaa teos, joka voisi toimia jonkinlaisena johtamisen oppikirjana ja hakuteoksena. Ja kenties samalla myös katsauksena 30 vuoden aikana syntyneisiin johtamiskokemuksiini. Kun käy asiasta puhumassa, omat ajatukset kirkastuvat ja jäsentyvät samalla. Olen juuri tullut kustannustoimittajan luota ja tämän hetkisen aikataulun mukaan kirja on tarkoitus saada ulos painosta lokakuun alussa. Saas nähdä, miten aikataulu pitää.
Pekka Ruuth tarttui omassa blogissaan muutosjohtamisen 7 kuolemansyntiin - tai oikeastaan raadollisemmin - yleisimpiin virheisiin, johon me kaikki sorrumme muutosjohtamisessa. Niiden perusajatus on se, että ihminen, joka ei tiedä tulossa olevasta muutoksesta, ja kenties ajattelee aivan eri tavalla kuin minä, ja arvostaa eri asioita kuin minä, ei voi olla valmis sitoutumaan uusiin asioihin salamannopeasti. Mutta aika ja viestintä auttavat.
Toinen johtamiseen liittyvä perusvirhe on kuvitella, että ihminen toimii kaikissa tilanteissa järjellä, rationaalisesti. Tunteiden merkitys usein aliarvioidaan. Ihminen on kuitenkin edelleen paljolti vaistojensa ja perimänsä ohjailtavissa. Niiden kanssa järjellä on aika vähän tekemistä. Tunteilla sen sijaan paljonkin. Kun ihminen kokee asemansa uhatuksi, syntyy pelon tunne. Kun ihminen joutuu luopumaan turvallisista käytännöistä, tunteena on suru. Ja jos muutos koetaan epäoikeudenmukaiseksi mielen valtaa viha. Ja niin edelleen. Jotta me pystyisimme johtamaan ihmisiä näissä tunteiden ristiaallokoissa, meidän pitää ymmärtää ainakin perusasiat tunteista ja niiden kanssa toimeen tulemisesta. Ja tämä ei ole mitään pehmohöpötystä, vaan sovellettua neuropsykologiaa.
On paradoksaalista, että meillä liike-elämässä ei juuri puhuta tunteista. Koska esimerkiksi esimiehesi on kysynyt sinulta, miltä joku asia sinusta tuntuu? Tai koska olet itse selvittänyt alaisesi tunteita? Paradoksaalista tässä on se, että vaikka tunteista ei bisneksessä puhutakaan, niitä kyllä mitataan ahkerasti. Kaikki henkilöstö- ja asiakastyytyväisyysmittauksethan ovat tunnetilojen mittauksia. Niiden käsittelyssä meillä on vain taipumus yrittää ratkoa järkeen vetoavilla ratkaisuilla tunteissa ilmeneviä ongelmia.
Tunteiden käsittely työyhteisössä vaatii johtajalta sosiaalista herkkyyttä ja empaattista mieltä. Kykyä asettua toisen ihmisen asemaan, ja löytää sekä johtajan että alaisen kannalta hyviä ja hyväksyttäviä ratkaisuja. Niin kuin Väinö Tanner jo aikoinaan totesi, johtaminen on suurelta osin ratkaisujen löytämistä ihmisten ja yhteisöjen välisiin ristiriitoihin. Siinä auttaa kärsivällisyys, joustavuus ja hyvä omien tunteiden säätely. Kaikkia näitä voi oppi ja harjoitella.
Toivotan s-ryhmäläisille lämmintä ja rentouttavaa kesää!
- Arto
Kuva: Sari Gustafsson/Lehtikuva